Tietoisku kaikista käyttövoimista
Diesel, bensiini, sähkö vai kaasu..? Minkälainen auto nyt kannattaisi valita? Autoilussa eri käyttövoimat ovat kuuma puheenaihe. Tämä teksti on kooste ALD Automotiven Käyttövoimat tutuiksi -blogisarjan aiemmista osista. Blogisarja esittelee, millaiselle autoilijalle mikäkin käyttövoima sopii parhaiten.
ALD Automotiven blogi on viime viikkoina esitellyt kaikki erilaiset markkinoilla olevat käyttövoimat. Painopisteenä on ollut se, mikä käyttövoima sopii parhaiten kunkinlaiselle autoilijalle. Autoa ja käyttövoimaa valittaessa on syytä huomioida ainakin arjen ajokilometrit, ajoympäristö, auton käyttötarkoitus ja eri käyttövoimien jakelupisteiden mahdollinen läheisyys. Kolme autoilijoiden tavanomaisimmin pohtimaa seikkaa ovat kustannukset, käytännöllisyys ja ympäristöystävällisyys.
Neljä markkinoilla olevaa käyttövoimaa ovat bensiini, diesel, kaasu ja sähkö sekä viidentenä vaihtoehtona erilaiset sähköhybridit. Noista selkeästi suosituin on edelleen perinteinen bensiini. Yli 70 prosenttia Suomen koko henkilöautokannasta oli viime vuoden lopussa bensakoneita. Toiseksi suosituin käyttövoima on diesel. Sen osuus oli viime vuoden lopussa 28 prosenttia.
Ylipäätään autoillessa nyrkkisääntö on, että mitä uudempi auto, sitä vähemmän käyttövoiman kulutusta ja sitä vähemmän päästöjä ja kuluja. Työmatka-autoilijalle edullisin ja kätevin keino ajaa koko ajan tuoreella menopelillä on leasing.
Perusasiat jokaisesta käyttövoimasta
Käyttövoimista kaasu sopii parhaiten eteläsuomalaiselle kaupunkiautoilijalle. Kaasu on käyttövoimista kokonaiskustannuksiltaan monesti edullisin. Esimerkiksi ikääntyneeseen dieselmoottoriin verrattuna rahallista säästöä voi kertyä vuodessa jopa 700–800 euroa. Toisaalta kaasun jakeluverkosto on vähäinen, ja kaasuvaihtoehtoja löytyy vain harvan autovalmistajan valikoimasta. Tällä hetkellä kaasuautoja löytyy merkieltä Audi, Seat, Skoda & Volkswagen.
Sähkö on käyttövoimista ehkä trendikkäin. Täyssähköauton käyttö on edullista ja ympäristöystävällistä – ympäristöystävällistä varsinkin Suomessa, sillä täällä sähköntuotannon päästöt ovat pienempiä kuin niissä maissa, joissa sähkö tuotetaan lähinnä hiilivoimalla. Täyssähköauton heikko kohta on latausverkoston hajanaisuus, mutta toisaalta omaan taloon tai asuintaloon on mahdollista hankkia latauspiste. Asunto-osakeyhtiön kohdalla on kuitenkin hyvä huomioida että lataustolpan asennus edellyttää aina asunto-osakeyhtiön hallituksen hyväksynnän. Lämpötolppaa tai muuta tavanomaista pistorasiaa ei ole tarkoitettu sähköauton lataamiseen, mutta virallistetun latauspisteen hankkiminen luonnollisesti lisää käytettävyyttä merkittävästi. Suomalaisten halu kokeilla täyssähköä näkyy siinä, että sähköautojen osuus Suomen leasingautokannasta on prosentuaalisesti huomattavasti suurempi kuin maan koko autokannasta.
Mitä uudempi auto, sitä vähemmän kulutusta -nyrkkisääntö pätee räikeimmin käyttövoimista dieselin kohdalla. Dieselillä on varjonaan maine epäekologisena polttoaineena. Se on nykyteknologialla vanhentunut luulo. Uudet dieselmoottorit ovat itse asiassa puhtaampia kuin bensamoottorit, ja dieselmoottorin hyötysuhde on parempi kuin bensamoottorin. Uusien dieselautojen hiilidioksidipäästöt ovat noin 15 prosenttia pienemmät kuin vastaavankaltaisten bensiiniautojen. Ja vaikka dieselistä joutuu maksamaan erillistä käyttövoimaveroa, kuten myös muista kuin käyttövoimista poislukien bensa, on diesel silti bensiiniä halvempi vaihtoehto pitkiä matkoja ajavalle. Edullisuus tulee tehokkaimmin hyödynnetyksi kookkaissa autoissa. Koska tuoreen teknologian merkitys korostuu dieselin kohdalla, leasingillä on siinä jopa poikkeuksellisen paljon etuja.
Bensiini on edelleen se tavanomaisin valinta. Bensiinimoottorien taloudellisuus on kehittynyt vuosikymmenten aikana suuresti. Sitä ovat edistäneet muun muassa suorasuihkutustekniikka, muuttuvat venttiiliajoitukset, ahtimet sekä viime vuosien puheenaihe hybriditeknologia. Pakokaasupäästöjä vähennetään kolmitoimikatalysaattoreilla, pakokaasujen takaisinkierrätyksellä ja hiukkassuodattimilla. Valtaosassa markkinoilla olevista autoista on bensiinimoottori ja bensiiniä saa joka toisesta niemestä ja notkosta.
Varsinaisten käyttövoimien rinnalla merkittävänä ilmiönä ovat erilaiset hybridiautot, joissa sähkö on bensiinin tai dieselin tukena tai päinvastoin. Hybridi on Suomessa tällä hetkellä vauhdikkaimmin suosiotaan kasvattava käyttövoimaratkaisu.
Markkinoilla on kevythybridejä, hybridejä ja ladattavia hybridejä. Kevythybridissä akusto avustaa polttomoottoria kiihdytettäessä, mutta auto ei liiku pelkän sähkön voimalla. Kevythybridiä tai hybridiä ei kumpaakaan voi ladata ulkopuolelta. Hybridiä sen sijaan voi ajaa sähköllä, sen kantavuus ei kuitenkaan ole kuin joitain satoja metrejä kerrallaan. Ladattavat hybridit puolestaan on mahdollista ladata ulkoisesta lähteestä. Ne luokitellaankin sähköautoiksi, vaikka niissä on myös polttomoottori. Kaikki hybridiautot ovat otollisimmillaan kaupunkioloissa. Siis lyhyillä matkoilla, jotka sisältävät paljon pysähdyksiä ja kiihdytyksiä. Pitkällä matkalla hybridien sähkömoottori ei auta kovin kauan, koska bensiinihybridien akkukapasiteetti on varsin rajallinen. Erilaisista hybridiratkaisuista pisin sähkökapasiteetin riittävyys on ladattavissa hybrideissä, joissa sähkö riittää 30–80 kilometriin – riippuen automallista, ajotavasta ja sähköä kuluttavista lisälaitteista.
Leasingsopimus säästää kukkaroa, hermoja ja luontoa
Työsuhdeautoilijan on hyvä huomioida, että käyttövoima vaikuttaa ympäristön ohella myös auton kokonaiskustannukseen – päästöjen kautta. Mitä pienemmät päästöt autossa on, sitä pienempi on autoveron osuus auton hinnassa. Ja mitä pienempi auton hinta, sitä pienempi on myös verotusarvo.
Sekä kokonaiskustannukset että käyttökustannukset periaatteessa puoltaisivat usein lataushybridiä, mutta toisaalta lataushybridin polttoainekulutus silloin kuin ei ajeta sähköllä, voi olla suurempaa kuin uuden polttomoottorin, eikä niiden ympäristöystävällisyys yllä likikään kaasua ja täyssähköä. Ylipäätään käytännöllisyys ja ympäristöystävällisyys ovat aina useamman seikan summia.
Käyttövoiman ja automallin valintaan kannattaa paneutua ja valinnassa kannattaa hyödyntää asiantuntijoita. Omiin tarpeisiin sopivalla käyttövoimalla säästää kukkaroa, hermoja ja luontoa. Työmatka-autoilijalle helpoin tapa yhdistää nuo on leasingsopimus. Silloin autoilijan ei tarvitse huolehtia auton hinnan alenemisesta eikä tekniikan toimivuudesta, kun sopimus pitää sisällään lähes kaikki autoilun ylläpitoon liittyvät kustannukset.
Lue myös nämä:
ALD blogi - Dieselillä on kahdet kasvot
ALD blogi - Sähköauto on kaupunkilaisen vihreä valinta
ALD blogi - Kaasuauto on oiva tapa vähentää liikenteen päästöjä
ALD blogi - Bensiini jyrää saatavuudella ja perinteillä