ALD blogi

Sähköautoilun ABC – perusasiat haltuun

Sähköautoilun ABC – perusasiat haltuun

Vaihtoehtoiset käyttövoimat kiinnostavat, mutta mitä kaikkea on syytä huomioida sähköauton tai hybridin valinnassa? Aiheeseen liittyvät peruskysymykset mietityttävät sekä autoilijoita, että yritysten autoasioista päättäviä.

Kun puhutaan vaihtoehtoisista käyttövoimista, tarkoitetaan täyssähköautoa, ladattavaa hybridia, kaasuautoa tai flexfuel-autoa. Tutuimpia ovat täyssähköautot ja ladattavat hybridit, mutta kertauksena lyhyt oppitunti eri käyttövoimista. Täyssähköautolla tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka voimanlähteenä toimii sähkömoottori ja jonka akut toimivat energiavarastoina. Ladattavassa hybridiautossa on bensiini- tai dieselkäyttöisen moottorin lisäksi sähkömoottori, kaasulla käyvässä autossa polttoaineena käytetään maa- tai biokaasua ja tarvittaessa bensiiniä. Flexfuel-bensiinimoottoriauto toimii kuten bensiiniauto, mutta siinä voi käyttää bensiinin (95 E10, 98 E5) lisäksi korkeaseosetanolia (E85) sekä muita nykyisiä ja tulevia bensiinilaatuja. 

Autoilu on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla ympäristöystävällisempään suuntaan. Yhä useammat autonvalmistajat ovat ottaneet vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivat autot mallistoonsa, ja vaihtoehtoja on tarjolla pienistä autoista katumaastureihin ja tila-autoihin. Näyttää myös siltä, että kuluvan vuoden aikana sähköautot murtautuvat toden teolla myös tuotantoajoneuvojen puolelle.

Lähtökohtana auton käyttötarkoitus

Lähdetään siitä, että käyttötarve määrittelee auton käyttövoiman. Yrityksen autosääntö tulee siis määritellä työntekijöiden tarpeiden ja ajosuoritteiden mukaan. Mikäli vapaan autoedun työntekijä ajaa päivittäin 50 kilometriä työpaikalle ja kotiin ladattavalla hybridillä ilman latausmahdollisuutta työpäivän aikana, taittuu paluumatka fossiilisella polttoaineella. Hybridiauto on painavampi verrattuna polttomoottorilla varustettuun autoon, jolloin polttoaineen kulutus ja sitä kautta polttoainekustannus ovat korkeampia ilman säännöllistä lataamista. Se ei valitettavasti tue vaihtoehtoisten käyttövoimien ympäristöystävällisyyden perusperiaatetta – eikä autoilun kustannussäästöjä. 

Olennaista on myös autoilijan työrooli. Hybridi- tai täyssähköauto ei ole yli 30 000 kilometriä vuodessa ajavalle myyntitykille järkevin vaihtoehto ajoneuvon toimintasäteen ja latausverkoston näkökulmasta.  Lyhyitä päivittäisiä matkoja taittavalle sähköauto ja hybridi ovat puolestaan erinomaisia vaihtoehtoja. Myöskään kaksi kertaa vuodessa tehtävän Lapin laskettelumatkan perusteella ei kannata auton käyttövoimaa valita, vaan sen tavanomaisimman ajon perusteella. Yksittäisiin matkoihin voi harkita autojunan käyttöä tai vaikkapa toisen auton vuokraamista. Autopolitiikan ja -säännön paletissa on tästä syystä hyvä olla käyttövoimaltaan erilaisia vaihtoehtoja.

Minkälaisia vaihtoehtoja sähköauton lataukseen löytyy?

Verottaja teki työnantajille kädenojennuksen vuoden 2021 alusta voimaan astuneella päätöksellä, jonka mukaan työntekijät voivat ladata sähköä työnantajan latauspisteestä ilman verovaikutusta vuoteen 2025 asti. Sähköauton lataus ei siis ole verotettava työsuhde-etu, joten työnantaja voi halutessaan tarjota työntekijöilleen ilmaiset sähköt autojen latauksiin. 

Työnantajalla on myös mahdollisuus tarjota työsuhdeautoilijalle leasingsopimuksen yhteyteen kotilaturi. Se tarkoittaa, että autoedun verotusarvoon voi yhdistää kotilatauslaitteen ja sen asennuskulut. Mikäli tämä vaihtoehto kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä omaan ALD Automotiven yhteyshenkilöön, niin voimme kertoa tästä lisää.

Seuraava kysymys on, millainen kanta yrityksen autopolitiikassa otetaan julkisen latausverkoston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Kauppojen ja kauppakeskusten latauspiste voi olla ilmainen, mutta on myös latauspisteitä, joissa käyttäjä maksaa lataamansa sähkön hinnan lisäksi pysäköintimaksun.

Vuosi 2021 toi mukanaan myös toisen sähköautoiluun liittyvän lakiuudistuksen, joka koskee taloyhtiöitä. Uuden lain myötä sähköauton latausvalmius tulee toteuttaa uudiskohteisiin ja kaikkiin laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa. Latauspistevalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa sähköauton latauspiste myöhemmin. Velvoitetta varsinaisen latauspisteen asentamiseen ei ole, vaan siitä päättää taloyhtiö. Tämä saa monen vanhan taloyhtiön hallituksen raapimaan päätään, mutta toisaalta lakiuudistus laajentaa pikkuhiljaa latausverkostoa Suomessa ja ratkaisee tulevaisuudessa omalta osaltaan autoilijan ja työnantajan sähköauton latausmahdollisuuksiin liittyviä pohdintoja.

ALD Automotive on mukana yritysten ja autoilijoiden arjessa, joten jos jokin sähköautoiluun liittyvä asia mietityttää, käänny asiantuntijoidemme puoleen!

Lue täältä usein kysyttyjä kysymyksiä sähköautoista.

Ota yhteyttä

Lisätietoa:

Teemu Pitkänen
Myyntiryhmän päällikkö ja sähköistyvän liikenteen asiantuntija
teemu.pitkanen@aldautomotive.com