Miltä autoalan tulevaisuus näyttää?

29 heinäkuuta 2019

Tulevaisuus näyttää sekä autoilijoiden että leasingtoimijoiden kannalta varsin mielenkiintoiselta. Sellaiset muotisanat kuten vaihtoehtoinen käyttövoima tai liikkuminen palveluna ovat meille jo arkipäivää, joten tässä muutamia ajatuksia sekä näkemyksiä autoalan tulevaisuudesta.

Kristallipalloa ei tarvita, teemme tulevaisuutemme itse

Joku viisas on joskus sanonut, että ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen. Erilaisia ennusteita ja tulevaisuuskatsauksia tehdään kuitenkin varsin paljon. Sitran¹ vuoden 2019 tulevaisuusbarometrin mukaan joka viides suomalainen odottaa tulevaisuutta innolla. Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoi tulevaisuuden kiinnostavan, ja mahdollisuuteen vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa uskoi lähes yhtä moni. Vastaavasti liikennealan kansallisessa kasvuohjelmassa² Suomen liikennettä kuvataan mm. ennakkoluulottomaksi edelläkävijämarkkinaksi. Liikennealan halutaan olevan uusien teknologioiden, kuten lohkoketjujen ja tekoälyn, aktiivinen sovellusala sekä houkutteleva sijoituksien ja investointien kohde. Monista megatrendeistä ilmastonmuutos tunnetaan parhaimmin.

Myös me täällä ALD Automotivessa seuraamme ja tutkimme erilaisia tulevaisuuden näkymiä. Haluamme olla eturintamassa näkemässä ja tekemässä muutosta, vaikuttamassa autoalan kehitykseen sekä kantamassa vastuumme myös ilmastoon ja ympäristöön liittyvissä asioissa. Panostukset tulevaisuuden toimintamalleihin ovat olleet jo vuosia toimintamme keskiössä. Nykyinen vahva liiketoiminta antaa mahdollisuuden kehittää uusia toimintoja ja palveluita. Tulevaisuuspainotteinen toiminta on mahdollista vain siksi, että teemme tinkimättömästi töitä asiakkaidemme eteen ja tämän päivän arki sujuu hyvin. Tulevaisuus tehdään jo tänään.

Sähkön voittokulkua ja kaasun nousua

Suomalaisilla teillä huristelee tällä hetkellä reipas 15 000 sähkö- ja sähköistettyä autoa. Tuossa luvussa ovat mukana sekä hybridit että täysin sähkökäyttöiset autot. Autojen kappalemäärät eivät toistaiseksi päätä huimaa, mutta kasvuprosentit ovat kovia. Vuonna 2018 Suomen sähköautokanta kasvoi 116 prosenttia. Trafin tilaston mukaan kasvu on toistaiseksi suurinta ladattavissa bensiinihybrideissä.

Autoalan oman Tiekartta -ennusteen³ mukaan, sähkö- ja sähköistettyjen autojen osuus ilman tukia vuonna 2030 olisi 364 000 autoa ja alan ehdottamien ohjaus- ja tukimallien avulla määrä nousisi 578 000 autoon vuoteen 2030 mennessä. Näihin lukuihin vaaditaan paljon uusia ja myös edullisempia sähköautomalleja sekä erilaisia EU- ja valtiotason tukia, kannustimia sekä vahvaa ohjausta. Luonnollisesti myös latausverkoston laajuus vaikuttaa kokonaisuuden rakentumiseen. Ei ole mikään salaisuus, että lataustolppien määrä on automäärää mukaillen suhteessa suurempi Kehä III:n sisäpuolella kuin Lapissa. Sähköautojen lyhyen aikavälin ennusteen mukaan vallitseva akkuteknologia pitää pintansa arviolta seuraavan vuosikymmenen loppupuolelle, joten ihan huomenna ei ole odotettavissa suuria muutoksia akustojen kestävyyteen. Nykyistä sähköautoteknologiaa voi siis huoletta harkita jo nyt hyvänä vaihtoehtona – itsekin siirryin juuri sähköautoilijaksi.

Autoilijan kannalta auton kokonaiskustannukset, hankintahinta ja käytön kustannukset, ovat tietenkin ratkaisevassa asemassa. Kuten melkeinpä kaikessa kehityksessä, tekniikan kehittyessä hinnat laskevat ja se vaikuttaa suoraan hankintahintaa alentavasti, joka vaikuttaa myös vastaavan käytetyn auton hinnan kehitykseen. Erilaisten kansainvälisten arvioiden mukaan, täyssähköauton hinta saavuttaisi polttomoottoriauton hinnan vuosien 2024–2025 tienoilla. Kannattaa siis harkita myös muita vaihtoehtoja, kuten auton käyttöön perustuvan maksun mukaisia hankintamuotoja.

Edellä kerrottuja tulevaisuuden näkymiä tukee esimerkiksi se, että käyttövoimana diesel on kokenut huomattavan laskun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusista rekisteröinneistä diesel kuljettaa enää vajaata kolmannesta, kun vielä kymmenen vuotta sitten diesel oli voimanlähteenä joka toisessa uudessa rekisteröinnissä. Tämän kaiken keskellä on hyvä kuitenkin huomata, että diesel on edelleen yleisin käyttövoima, hieman yli 50 prosentin osuudellaan ja tätäkin teknologiaa samoin kuin diesel polttoainetta kehitetään edelleen vähäpäästöisemmäksi. Bensiiniä käyttää reipas kolmannes kaikista autoista. Toistaiseksi alle kaksi prosenttia kulkee kaasulla, joka on myös hyvä vaihtoehto vähäpäästöisempään autoiluun. Loput, reilut 15 prosenttia on tällä hetkellä erilaisia yhdistelmiä muista käyttövoimista ja sähköstä.

Oman mausteensa käyttövoimakeskusteluun tuo EU-tasolta tulevat päästömääräykset. Viime syksynä automarkkinaa hämmensi uusi WLTP-päästömittaustapa, jonka Suomi ja Saksa ottivat ensimmäisinä maina käyttönsä. Päästömittaustavan vaikutukset autoveroon ja sitä kautta ostohintaan, laskivat uusien autojen myyntiä. Näyttäisi siltä, että vaikutukset näkyvät meillä edelleen, johtuen uusien autojen muutenkin pitkistä toimitusajoista.

Autokeskeisyydestä liikkumisen palveluihin

Liikkuminen palveluna näkyy jo kaikkialla, ja siihen myös me täällä ALD Automotivessa olemme valmiita. Suurin oivallus tässä toimintamallissa liittyy siihen, että auto- eli tuotekeskeinen ajattelu on vähentynyt oleellisesti ja asiakas on vihdoin ajattelun keskiössä. On helppoa olla jälkiviisas, mutta eikö sen olisi aina pitänyt olla näin? Samoin kuin asunto-omistamisessa, me täällä Suomessa haluamme edelleen omistaa auton. Kansainväliset ennusteet ja markkinat näyttävät toisin. Omistaminen vähenee ja auton käyttöä ja kustannuksia tarkastellaan käytön, ei omistamisen kannalta.

Erilaiset yhteiskäyttöä hyödyntävät palvelut kasvavat tasaisesti, samoin kuin ketjutetut liikenteen palvelut. Myös leasingauto voisi olla osa matkaketjua tai kimppakyytiä. Meillä yhteiskäyttöauto on suunnattu ensisijaisesti yrityskäytössä vaikkapa jonkin tiimin tai työyhteisön käyttöön, mutta auton ilta- tai vapaa-ajan käyttö on myös mahdollista.

Käytön kasvuun auton omistamisen sijaan viittaavat myös ennusteet autoleasing-markkinan kehittymisestä. Autoalan keskusliiton mukaan rahoitusratkaisut monipuolistuvat edelleen. Eri sidosryhmien edustajista 90 prosenttia arvioi, että leasingpalvelut jatkavat kasvuaan. Paitsi yrityskäytössä olevien autojen määrän arvioidaan kasvavan, näemme myös paljon potentiaalia yksityisleasingissä. Suomessa omistaminen ja siihen liittyvät osamaksutyyppiset rahoitusmallit ovat vielä valtavirtaa auton hankkimisessa ja auton käyttöön perustuva yksityisleasing ei vielä ole tullut tutuksi. Mukavaa kehitystä on kuitenkin nähtävissä tälläkin osa-alueella. Maailmalla yksitysleasing sen sijaan kasvaa ripeästi, joten kasvun voisi olettaa jatkuvan myös meillä Suomessa. Viime vuonna markkinoille tuomamme vaihtoleasing (uudenveroisen vaihtoauton hankkiminen kuukausihinnalla) on sen sijaan yllättänyt meidät myönteisesti. En sano, että auton omistaminen loppuu, mutta vahvassa muutoksessa omistaminen on, ja rinnalle tulevat käyttöön perustuvat palvelut.

Yksi vaikuttava tekijä eri leasingratkaisujen kasvussa on tietenkin jälleenmyyntiarvo. Tässä muutoksen vauhdissa kukaan ei tiedä auton tulevaa jälleenmyyntiarvoa. Tässä voisi olla yksi selitys sille, miksi leasing kasvaa: riskiä ei haluta ottaa itse vaan se jätetään leasing-yhtiölle. On meidän tehtävämme osata arvioida autoiluun liittyvien kustannusten ja hintariskien kehitystä, tarkastella palveluhinnoittelua ja antaa asiakkaamme keskittyä itse ajamiseen ilman huolta esim. jälleenmyyntiarvosta.

Muutos on mahdollisuus meille kaikille

Usean muutoksen takana on luonnollisesti digitalisaatio, teknologian kehittyminen ja siten koko ajatusmaailmamme muutos. Paljon puhutaan siitä, miten autotalous liittyy osaksi bittimaailmaa eli datataloutta ja määrääviksi tekijöiksi nousevat erilaiset alustat, pilvipalvelut sekä palveluketjut. Teknologian hallinta ja erilaiset palvelukokonaisuudet korostuvat koska siirrymme omistamisesta erilaisten palveluiden ostamiseen ja hyödyntämiseen. Maailma ei ole valmis huomenna, eikä vielä ensi kuussakaan, mutta automaailma on kovin erinäköinen vuonna 2025 kuin mitä se on tänään. Meillä ALD Automotivessa hyvä strateginen yhteistyökumppaniverkosto on avaintekijä tulevaisuuden autoiluun liittyvien palvelumallien kehittämisessä. Tulevaisuus on siis mahdollisuus meille kaikille, jotka haluamme olla sitä muutosta yhdessä tekemässä.