Megatrendien vaikutus suomalaiseen työsuhdeautoiluun
Etätyöt, virtuaaliset kokoustekniikat, pätkätyöt ja erilaiset digitaaliset työnteon tavat vaikuttavat vahvasti keskusteluun työelämän muutoksesta. Miten megatrendit näkyvät suomalaisessa työsuhdeautoilussa?
Aihe kirposi markkinointitiimimme mieleen, kun keskustelimme etätyöstä ja omista kokemuksistamme. Tiimimme yleinen mielipide oli vahvasti etätöiden puolella – varsinkin nyt kun parkkipaikat ja tienpielet ovat lumikasojen peitossa. Hetkinen, jos etätyö lisääntyisi huolella, eikö se vaikuttaisi työntekijöiden autoiluun siten, että autoilun määrä vähenisi?
Kerrottakoon jo alkuun, että emme tule julkistamaan tilastollisesti pätevää johtopäätöstä, sillä emme ole tehneet tästä aiheesta varsinaista tutkimusta. Mutta paneuduimme silti aiheeseen oman datamme avulla. Ennakkoaavistuksemme oli, että
- Kenties kaupungistumisesta ja esimerkiksi myynti- ja asiakaspalvelutehtävien digitalisoitumisesta johtuen työsuhdeautoilla ajettavat matkat lyhentyisivät.
- Tulevaisuudennäkymien epävarmuus ja muutosnopeus vaikuttaisivat siten, että sopimuskausien pituus olisi lyhenemässä.
Datavelhomme Mikko tarkisti tilastofaktat oman autokantamme osalta. Graafissa näytetään ALD Automotiven ensirekisteröityjen henkilöautojen kilometrimäärät ja sopimuskauden pituudet edellisten 10 vuoden ajalta vuosilta 2009 – 2018:
Sekä keskimääräiset sopimuskilometrit että –kuukaudet ovat 10 vuoden aikavälillä kasvussa, mutta edellisten kolmen vuoden aikana laskussa. Sovitaanko siis, että aavistimme oikein ja väärin? Kysytään siis asiantuntijatiimiltämme. Ensimmäisenä tavoitamme Päivi Lindqvistin, joka vastaa ALD:n liiketoiminnan ja markkinoinnin kehityksestä.
Mikä selittäisi pitkän aikavälin keskimääräistä kilometrien kasvua?
”Yksi yhteinen nimittäjä on talouden kasvu. Henkilöautojen kohdalla isoin työsuhdeauton haltijaryhmä on edelleen myynnin eri tehtävissä toimivat, ja kun talous kasvaa, juoksee myynti kovempaa eli ajaa enemmän.”
Entä sopimusajan pitenemistä?
”Tämä kertoo minusta taas yritysten kustannusoptimoinnista. Moni yritys laskee tarkasti mikä sopimuskausi tuottaa optimaalisen leasing vuokran suhteessa vuosittaiseen ajosuoritteeseen. Tässä kuitenkin piilee minusta sudenkuoppa, koska teknologia kehitys on niin nopeaa että itse kannattaisin 36kk sopimuskautta, jolloin pääsee nopeammin kiinni aallon harjalle niin vähäpäästöisyyden, ajomukavuuksien, vaihtoehtoisten polttoaineiden tai turvallisuuden näkökulmasta.”
Tarkoittaako kilometrien ja sopimuskauden pituuden kasvu edullisempaa vai kalliimpaa kk-vuokraa?
”Kilometrien kasvu vaikuttaa vuokraan suoraan, eli mitä enemmän kilometrejä niin sitä korkeampi vuokra. Sopimuskauden pituuden osalta ei voi tehdä yhtä vahvaa korrelaatiota, mutta erityisesti auton valinta on ratkaiseva, koska osa autoista säilyttää arvonsa paremmin kuin toiset. Tämä luonnollisesti heijastuu jäännösarvoon, joka taas heijastuu hinnoitteluun. Sopimusaika ei siis ole automaattisesti aina säästöä, vaikka niinkin voi monesti tapahtua.”
Toisaalta edellisten kolmen vuoden aikana kilometrit ja sopimuskauden pituus ovat laskeneet. Samaan aikaan esimerkiksi ALD Yksityisleasing on kasvanut vuosien 2017 - 2018 välillä +700% kasvuvauhtia. Tämä kertoo ainakin siitä, että autoilijoiden suhtautuminen auton omistamiseen on muutoksessa. Jos et enää tarvitse autoa aikaisempaan tapaan työajoon, ehkä vuokraat auton kuitenkin omaan käyttöösi.
Mitä ennustat, Päivi, tulevatko megatrendit vaikuttamaan työsuhdeautoiluun Suomessa tulevina vuosina, ja jos kyllä niin miten?
”Tulee vaikuttamaan ilman muuta! Mutta iso tekijä myös työsuhdeautoilussa ovat eurot eli mitä työsuhdeauto henkilölle itselle maksaa. Verotuksen ohjaavuuden merkitystä ei missään määrin voi väheksyä ja tätä kautta olisi enemmänkin mahdollisuuksia vaikuttaa työsuhdeautojen valintoihin. Työsuhdeautojen määrä vuosittaisista uusien autojen rekisteröinneistä on 10,8 % (ensirekisteröidyt 2018*), joten työsuhdeautojen merkitys autokannan uudistamisessa on merkittävä. Samoin työsuhdeautoilla voisi olla huomattavasti suurempi rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden kasvattamisessa, koska työsuhdeauton kohdalla uskalletaan kokeilla hieman rohkeammin kuin oman auton. Mutta jotta tämä todella breikkaisi, vaadittaisiin täälläkin taloudellista tukea eli kannustavia veropäätöksiä.”
Megatrendien todellinen vaikutus työsuhdeautoiluun jää siis tulevaisuuden paljastettavaksi. Miltä yritysautoilu näyttää 10 tai 20 vuoden päästä on sekä autoilijoiden tottumusten muuttumisesta että päättäjien valinnoista kiinni. Sillä välin me palaamme kaivamaan autojamme lumesta, tällä kertaa ALD:n parkkipaikalta.
* Netwheels & Traficom
Lisää linkkejä
-
TraficomTraficomin tilastot mm. ensirekisteröityjen autojen osalta